Reserviläisten koulutuksen kehittäminen on keskeistä valmiuden ja sotilaallisen suorituskyvyn kannalta, kirjoittaa Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg.
Ihminen on puolustuskyvyn tärkein tekijä. Yleisessä asevelvollisuudessa se tarkoittaa reserviläisiä, joiden osuus sodan ajan henkilöstöstä on yli 95 prosenttia. Tästä syystä reserviläisten koulutuksen kehittäminen on keskeistä valmiuden ja sotilaallisen suorituskyvyn kannalta. Merkittävänä tekijänä tässä kokonaisuudessa on vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen.
Eduskunta hyväksyi viime kuussa vapaaehtoisen maanpuolustuksen lakipaketin. Lakimuutoksen tarkoituksena on kehittää vapaaehtoista maanpuolustusta, vahvistaa sen asemaa paikallispuolustuksessa sekä selkeyttää työnjakoa Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) välillä.
Lakimuutoksessa vastuu vapaaehtoisen sotilaallisen koulutuksen antamisesta siirtyy Puolustusvoimien tehtäväksi. MPK:n vastuulla on järjestää sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta ja toimintaa sekä vapaaehtoista maanpuolustusta koskevaa tiedotusta ja valistusta. MPK kehittää myös naisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen sekä ohjaa, tukee ja sovittaa yhteen jäsenjärjestöjensä maanpuolustuskoulutusta. Lisäksi MPK järjestää tilaisuuksia, joissa nuorten on mahdollista tutustua maanpuolustukseen.
MPK:lle luodaan valmius- ja turvallisuuspäällikköjärjestelmä, jossa valmius- ja turvallisuuspäälliköt toimivat alueellisina yhteyshenkilöinä MPK:n ja Puolustusvoimien välillä ja varmistavat tarkoituksenmukaisen koulutuksen toteutuksen paikallisjoukkojen osaamistarpeiden mukaisesti. Lisäksi valmiuspäälliköt suunnittelevat, valmistelevat ja toteuttavat Puolustusvoimien ohjauksessa reserviläisten rekrytointitilaisuudet paikallisjoukkojen yksiköissä ja huolehtivat koulutusyksikköjensä henkilöstön osaamisen kehittämisestä.
MPK:n koulutuksesta kehitetään nousujohteinen kokonaisuus, joka tukee Puolustusvoimien sotilaallista koulutusta. Vapaaehtoisille reserviläisille tarjotaan jatkossa aiempaa parempi mahdollisuus kerrata tai syventää yksittäisen sotilaan taitoja ja hankkia uutta osaamista, mikä voi johtaa poikkeusolojen eri tehtäviin. Vapaaehtoisten osaamista ja aktiivisuutta hyödynnetään aiempaa enemmän Puolustusvoimien antaman koulutuksen tukemisessa.
Sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus on MPK:n toimeenpanemaa koulutusta, jota Puolustusvoimat ohjaa ja valvoo sekä tukee materiaalilla, alueilla sekä asiantuntijoilla. Koulutuksen nousujohteisuuden ja haastavuuden lisäämiseksi koulutus jaetaan yhteiseen ja eriytyvään koulutukseen.
MPK voi kouluttaa myös ei-asevelvollisia, koska MPK:n uudeksi tehtäväksi säädettiin varusmiespalvelukseen liittyvän tutustumistoiminnan järjestäminen yli 16 vuotta täyttäneille. Lisäksi 18 vuotta täyttäneille naisille, jotka eivät ole suorittaneet asepalvelusta, kehitetään mahdollisuutta tutustua varusmiespalveluksessa annettavaan koulutukseen.
Lakimuutoksen jälkeen Puolustusvoimien ja MPK:n tehtävät ja vastuut ovat entistä selkeämmät ja Puolustusvoimilla on konkreettinen ohjausvastuu vapaaehtoiseen toimintaan. Puolustusvoimien ohjauksessa vapaaehtoinen koulutus tukee paikallisjoukkojen koulutusta, ja koulutusmuotoa voidaan käyttää myös operatiivisten joukkojen osaamisen kehittämisessä kaikkien puolustushaarojen toiminnassa. Samanaikaisesti Puolustusvoimat kehittää reserviläisten koulutuksen sisältöä ja toteutusta osana Koulutus 2020 ohjelmaa.
Lakimuutos vaatii myös resursseja. Lakia valmistellessaan Puolustusvaliokunta totesikin, että lakimuutos edellyttää lisärahoitusta 42 henkilön palkkaamiseksi, jotta uudistuksen toteutus ei vaaranna varusmies- ja reserviläiskoulutuksen tuloksia. Suomen puolustusjärjestelmän uskottavuus perustuu tasokkaaseen varusmies- ja reserviläiskoulutukseen. Siksi valiokunta painotti, että nykyisten kertausharjoitusten sekä varusmiesten maastovuorokausien määrää on pidettävä minimitasona, josta ei ole varaa tinkiä missään olosuhteissa.
Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus kehittyy toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti. Lakimuutos on tervetullut, mutta se edellyttää resursseja toimeenpanoa varten. MPK:n koulutuksella tuetaan reserviläisten valmiutta, osaamista ja kokonaisvaltaista toimintakykyä, tiivistetään paikallisjoukkojen ja reserviläisjärjestöjen yhteistyötä sekä täydennetään varusmieskoulutuksessa ja kertausharjoituksissa opittua. Puolustusvoimien ja MPK:n koulutuksen pitää olla riittävän laadukasta, jotta se vastaa osallistuvien henkilöiden odotuksia.
Tervetuloa kouluttautumaan Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen vapaaehtoisiin harjoituksiin!
Kirjoittaja on Puolustusvoimain komentaja.
Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 14.4. 2019.