Hanssin-Jukan värikästä tarinaa

Järvilinnan historiaa havisevaan kartanoon oli kokoontunut 24. tammikuuta sali täyteen Hanssin-Jukan vaiheista kiinnostuneita kuulijoita. Esitelmöijänä oli tällä kerralla todellinen asiantuntija – ilmavoimista eläkkeelle jäänyt eversti Juha Suonperä. Suonperä toimi Hanssin-Jukan entisöintiprojektin aikana Ilmasotakoulun Killan puheenjohtajana ja tunsi entisöintikohteen historian ”kuin omat taskunsa”. Hän väritti esitystään tapahtumien aikalaisten lentäjien kertomilla yksityiskohdilla koneen käytön historiasta.

"Fritu" Väänänen Hanssin-Jukan ohjaimissa Juha Suonperä puhuu
”Fritu” Väänänen Hanssin-Jukan ohjaimissa Juha Suonperä puhuu

Hanssin-Jukan lahjoitti Suomen ilmavoimille helmikuussa 1940 ruotsalainen kreivi Carl Gustav von Rosen, joka halusi auttaa suomalaisia näiden puolustaessa itsenäisyyttään Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen marraskuussa 1939. von Rosen oli ostanut neljätoistapaikkaisen matkustajakoneen hollantilaiselta KLM-lentoyhtiöltä, jossa sillä oli lennetty kaupallisessa reittiliikenteessä. Suonperän mukaan von Rosen olisi halunnut ostaa KLM:ltä DC3 -tyyppisen koneen, mutta kaupan kariuduttua hän päätyi ostamaan DC 2:n ja sai kaupantekiäisinä pari muuta konetta.

Merkille pantavaa on, että Carl Gustavin isä, Eric von Rosen oli lahjoittanut Suomelle
6.maaliskuuta 1918 Thulin typ D-tyyppisen lentokoneen, josta tuli ilmavoimien ensimmäinen lentokone Tuota päivää vietetään yhä ilmavoimiemme syntymäpäivänä.

Värikkääseen tyyliinsä Suonperä esitti Hanssin-Jukan vaiheita sodan ajalta. Kone oli toiminut jopa pommikoneena siihen asennettujen pommiripustimien ja kk-ampumon asennuksen jälkeen. Tosin pommitusmatkoja kertyi ainoastaan yksi. Materiaali- ja haavoittuneiden kuljetukset työllistivät konetta ja sen vakinaista pilottia ”Fritu” Väänästä 1940-44 välisen ajan. Sodan jälkeen kone peruskorjattiin lentämään moninaisia ilmavoimien mittaus- ja radiotiedustelutehtäviä. Merkkihenkilöiden kuljetukset, mm. Mannerheimin matkat, olivat koneen käyttötarkoituksen mukaisia ulkomaanmatkoja 1940- luvun loppulla. Suonperän mukaan elintarvikkkeiden vaikeasta saannista johtuen eräällä Tukholmaan suuntautuneen matkan paluukyydillä oli pilotin vieressä perämiehen istuimella aito sika jolla oli koppalakki päässä.

81-vuotias konevanhus on joutunut kokemaan matkansa varrella monenlaisia seikkailuja ja kolhuja. Kaikeksi onneksi se on myös pelastettu kolme kertaa romutukselta. Lennettyään kaikkiaan noin 7500 tuntia poistettiin kone täysinpalvelleena ilmavoimien kalustosta. Ensimmäisen pelastuksen teki lentomestari evp Osmo Rantala ostamalla koneen Hämeenlinnaan paikkakunnan ampujien ylläpitämäksi kahvilaksi lähelle nykyistä uimahallia. Hanssin-Jukka hankki varoja hämeenlinnalaisille vuoteen 1981 saakka. Toisen pelastusoperaation teki Karjalan Lennoston Kilta, tuolloin oli Karjalan Lennoston komentaja eräs eversti Suonperä. Kone siirrettiin Tikkakoskelle kaarihalliin ja luovutettiin Sotamuseon kirjoille.  Hanssin-Jukan pitkä pimeä uni varastoituna kesti yli kaksi vuosikymmentä.

Kolmannen kerran koneen pelasti Ilmasotakoulun Kilta entisöimällä koneen näyttelykuntoon, tuota hanketta johti eräs eversti evp Suonperä. Ennen Hanssin-Jukan entisöintiä oli sama työryhmä entisöinyt Keski-Suomen Ilmailumuseossa olevan Blenheimin näyttelykuntoon. Entisöintityössä olivat merkittävinä tukijoina ilmavoimat, Boeing, Patria, Insta, Jyväskylän kaupunki ja Muurame. Aatos ja Jane Erkon säätiön taloudellinen tuki oli hankkeen onnistumisen kannalta avainasemassa. Työmyyrät, joita oli hankejohtajan mukaan kaikkiaan 52, olivat alan ammattilaisia, eläkeläisiä ja ilmailuharrastajia. Kaikkia näitä tahoja kiittävät asiantuntijat jotka ymmärtävät hankkeen mittavuuden ja arvon – DC2:a on maailmassa jäljellä vain kymmenkunta kappaletta 156 valmistuneesta. Tästä linkistä voit lukea mielenkiintoisen Pertti Juutilaisen blogin koneen kolmannesta pelastamisesta.

Hanssin-Jukan entisöinnin jälkeen on koettu kirvelevä takaisku koneen näytteille asettamisen suhteen. Keski-Suomen Ilmailumuseo on maamme ainoa sotilasilmailumuseo. Koneen luonnollinen paikka on juuri tuossa museossa. Keski-Suomesta ja Jyväskylän kaupungista ei kuitenkaan löydy, ainakaan vielä, sellaista toimijaa jonka tuella kone olisi saatu näytteille asianmukaiseen tilaan. Tätä kirjoitettaessa allekirjoitetun sopimuksen mukaan Hanssin-Jukka palaa Tuulokseen Hämeenlinnaan virkistämään kauppakeskuksen elämää 20 vuoden ajaksi. Toivottavasti kahdenkymmennen vuoden kuluessa löytyy tukija joka tuo Hanssin-Jukan Brewsterin ja Blenheimin kaveriksi Keski-Suomen Ilmailumuseoon. DC2 Hanssin-Jukka ansaitsee arvoisensa ”eläkepäivät”!

Verkkotoimittaja