Pioneerirykmentti oli 17.6. koossa viimeisen kerran täysvahvuisena Keuruulla. Päivän aikana oli useita juhlallisuuksia, joilla rykmentti halusi hyvästellä Keuruun ja keuruulaiset.
Aamulla klo 9 paljastettiin Itsenäisyyden Salpa-muistomerkki Keuruun veteraanipuistoon. Kello 10 alkoi paraatikatselmus urheilukentällä, jonka aikana luovutettiin ylläpidettyjä perinteitä uusille joukko-osastoille. Herpmanin poikien perinteitä vaalii jatkossa Karjalan Prikaati. Suojelualan perinteet sai haltuunsa Porin Prikaati. Pioneerikoulu, jonka toiminta jatkuu Lappeenrannassa, on jatkossa vastuussa koko aselajin perinteistä.
Historiaa kirjoitettiin Herpmanin poikien perinteiden luovutuksessa. Yksikköviirin kantoi komentajille upseerikokelas Saara Santaniemi. Hän on ensimmäinen keuruulainen ja samalla viimeinen nainen, joka on Pioneerirykmentissä suoritetun varusmiespalveluksen aikana edennyt Reserviupseerikouluun ja palannut sieltä kokelaana rykmenttiin takaisin.
Paraatin vastaanottajana toimi Maavoimien esikuntapäällikkö kenraalimajuri Juha-Pekka Liikola. Hän totesi paraatipuheessaan kuinka henkilökohtaiset tunteet Pioneerirykmenttiä kohtaan oli pakko siirtää sivuun lakkautuspäätöstä tehtäessä. – Pioneerirykmentissä itsessään ei ollut yhtään perustetta lakkauttamiselle.
Päivä jatkui rykmentissä juhlatilaisuudella, jossa rykmentin komentaja evl Jukka Kentala tervehdyspuheessaan korosti Pioneerirykmentin arvojen säilyvän vaikka se Keuruulta tänä vuonna lähtee. – Sukupolvi menee ja sukupolvi tulee, mutta maa pysyy ikuisesti. Pioneerirykmentti on vain sukupolvi, mutta sen arvot ovat maa, totesi Kentala.
Juhlaesitelmän kutsuvieraille piti toiminnanjohtaja Tapio Paappanen. Hän tarkasteli tapahtumia toimittamansa ja samana päivänä julkaistun kirjan sisällön kautta. Kirja kantaa nimeä Pioneerit Keuruulla, Herpmanin pojista Pioneerirykmentiksi. Se on juurrutettu Keurusseutuun kertomalla tapahtumia ajasta ennen puolustusvoimien tuloa Keuruulle. Herpmanin poikien tarina, jääkärit, vapaussodan aika, suojeluskuntien ja lottien toiminta on ollut vaikuttamassa paljon puolustusvoimienkin toimintaan. Sodan ajan tapahtumia on tarkasteltu keuruulaisten henkilöiden sotiin osallistumisen kautta. Tästä kokonaisuudesta löytyy vahva arvopohja myös nykyisille toimijoille, jotka vievät pioneeriaselajin kehitystä eteenpäin. Lähes 500 sivua sisältävä teos vie lukijan nykyaikaan niin, että Korialla vuonna 1967 lakkautetun Pioneerirykmentin jälkeen Keuruulle siirrettiin Keski-Suomen Pioneeripataljoona. Pataljoona aloittaa melkein tyhjästä ja vajaan viiden vuosikymmenen aikana Keurusselän kasarmialueelle kehittyy niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin arvostettu, huippuosaamista sisällään pitävä joukko-osasto – Pioneerirykmentti.
Päivä päättyi kutsuvieraille järjestettyyn coctail-tilaisuuteen, jonka aikana rykmentti luovutti vierailleen varaamansa kappaleet em. kirjasta.
Pioneerirykmentin historiaan ja 17.6. tapahtumiin Keuruulla palataan syyskuussa ilmestyvässä 3/2014 Keski-Suomen Maanpuolustaja-lehdessä.