Päättyvä vuosi on koronaviruksen takia ollut varsin poikkeuksellinen. Veteraanijärjestöille se on ollut myös erittäin haastava. Jäsentemme keski-ikä on 97 vuotta, puolisot ja lesket ovat toki muutaman vuoden nuorempia. He kaikki ovat joutuneet elämään maaliskuusta lähtien erilaisten liikkumista, tapaamisia ja kokoontumisia koskevien suositusten ja rajoitusten alaisina. Veteraanijärjestöt ovat joutuneet perumaan viikoittaiset kahvi-, lounas- ja liikuntatapahtumat sekä kymmeniä suurempia tilaisuuksia. Esimerkkeinä mainittakoon järjestöjen yhteinen Talvisotaseminaari, johon odotettiin 700 vierasta sekä Jyväskylän Sotainvalidit ry:n 80-vuotisjuhla. Korona tyhjensi kalenterit kuin taikaiskusta.
Omaiset ja ystävät ovat olleet avainasemassa pidettäessä yhteyttä veteraaniväestöön. Järjestöt ovat omalta osaltaan täydentäneet yhteydenpitoa puhelimitse, jopa älylaittein, jäsenkirjeillä, kahdenkeskisin tapaamisin sekä tukemalla kotiin vietäviä palveluita ja osallistumalla jalkahoitojen kustannuksiin. Kotiin vietävistä palveluista on vastannut lähinnä Sotainvalidien Sairaskodin Avustajatoiminta. Apu on ollut mm. ylläpitävää siivousta, ulkoilua, asiointiapua, lehtien lukemista, ruuanlaittoa ja muita kodin pieniä askareita.
Ihailtavan hyvin ja ilman suuria tunteenpurkauksia veteraaniväestö on selviytynyt koronan kourista. Tämä käy ilmi mm. tartuntaluvuista, kun niitä vertaa ikäluokkien kokoon. Suositusten tarkka noudattaminen saattaa olla perintöä sota-ajalta, jolloin ohjeet, määräykset ja käskyt piti ottaa kirjaimellisesti. Kiitos sitkeydestänne. Toisena ryhmänä haluan ottaa esille hoitoalan henkilöstön. Omaishoitajat sekä kotihoidossa, laitoksissa ja sairaaloissa työskentelevät ovat tehtävästä riippumatta olleet koronan torjunnan eturintamassa ja raskaissa olosuhteissa hoitaneet sekä nuoret että vanhat. Ei ole niin suurta kiitosta, joka tässä olisi kyllin riittävä. Kiitän myös kaikkia niitä yksityishenkilöitä, yrityksiä ja yhteisöjä, jotka kuluneen vuoden aikana ovat tukeneet veteraanijärjestöjen toimintaa.
Mitä me odotamme tulevalta vuodelta? Ihan samaa kuin muutkin. Tehokkaat rokotteet nopeasti markkinoille, rokotusohjelmat käyntiin laajalla rintamalla ja suoja virusta vastaan niin, että kesällä voisimme käynnistää ulkoilmatapahtumia ja syksyn aikana voisimme palata normaaliin päiväjärjestykseen.
Vaikka korona on vaikuttanut monin eri tavoin jokaisen elämään ja rajoittanut itse kunkin arkea, on tämä pandemia melko pientä verrattuna sota-ajan koettelemuksiin. Siitä huolimatta olisi toivottavaa, että maailma ja Suomi sen mukana saisi ainakin hetken keskittyä rauhassa tämän viheliäisen viruksen aiheuttamien vahinkojen paikkaamiseen.
Toivotan teille kaikille Onnellista Uutta Vuotta ja veteraaniväelle terveyttä ja voimia tulevaan vuoteen. Yhdessä on selviydytty tähänkin saakka – yhdessä, toinen toistamme tukien, selviydymme vast’edeskin. Hyvää Uutta Vuotta.
Kyösti Tomperi