Kelmeä kuu kurkisti pilven takaa Ilmolahden ampumaradalla marraskuisena iltana kun ampujat siirtyivät otsalappujen valossa ampumakatoksiin. Kun otsalamput sammuivat, ampumapaikkojen ympärillä pimeys tiivistyi. Pistooliradan syöksyjätaulut pilkottivat kynttilöiden valossa heikosti. Kivääriradan kauempana olevia tauluja paljaalla silmällä ei erottanut juuri lainkaan. Olosuhteet pimeäammuntaan olivat erinomaiset.
Ampumaradan majalla pidetyssä alkupuhuttelussa Jan Niukkanen esitteli ja opasti ammunnassa käytettävät aseet. Illan aikana pääsimme ampumaan kotimaisella ja jenkkiläisellä rynnäkkökiväärillä joissa lisävarusteita löytyi aseeseen kiinnitetystä valaisimesta laserosoittimeen. Pistoolipuolella käytössämme oli perinteinen sotilaspistooli, sekä pimeäammuntaan hyvin varustetut modernit Glock-pistoolit.
Kukin ampuja pääsi illan aikana ampumaan pistoolilla ja rynnäkkökiväärillä. Pimeistä olosuhteista huolimatta reikiä tauluilta löytyi yllättävän mukavasti. Hämmästellen kukin ampuja totesi asian tauluja paikatessaan. Kerrankin oli käytössä kunnon kamppeet.
Pian oli kaksituntinen ammuntasessio ohi. Illan päätteeksi hörpättiin majalla kahvit ja kerrattiin pimeäammuntaan liittyviä kokemuksia. Ja niitähän oli. Yhteenvetona voitiin todeta, että kyllä pimeässäkin osuu, kun on käytössä hyvät vehkeet ja kun ammutaan harkittuja, tähdättyjä laukauksia. Erityiset kiitokset lausuttiin Jan Niukkaselle selkeästä ja ammattitaitoisesta opastuksesta.
Kari Hämäläinen