Mannerheim-ristin ritari Tauno Savolainen sai ritaritunnuksen hautakiveensä

Mannerheim-ristin hautatunnuksen paljasti Tauno Savolaisen pojanpojanpoika, kuusivuotias Nooa Savolainen isänsä Petrin avustuksella.

Jämsässä lauantaina 30.10. järjestetyssä Valkjärvi-juhlassa paljastettiin myös Mannerheim-ristin ritari Tauno Savolaisen hautakiveen kiinnitetty Mannerheim-risti. Samalla laskettiin seppeleet Jämsän sankaripatsaalle ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille. Reserviläiset sytyttivät Jämsän sankarihautausmaalla lepäävien seitsemän valkjärveläisen sankarivainajan hautakiville kynttilät ja yhden Jämsänkoskelle haudatun kynttilä syttyi sankaripatsaalle.

Jämsän reserviläisillä oli vahva panos Valkärvi-juhlassa. Sankarihautausmaalla reserviläiset muodostivat lippurivistön sekä kolme kunniavartiota. Pääjuhlassa esiintyi reserviläisten Vinosyöttö-kuoro.

Alikersantti Tauno Toivo Savolainen syntyi Valkjärvellä Karjalan kannaksella 16. joulukuuta 1913 ja kuoli 1. syyskuuta 1944 Luumäellä. Ennen sotia hän toimi maanviljelijänä Valkjärvellä ja osallistui Salpa-aseman kartoitukseen.

Savolainen palveli talvisodassa ErP 5:n krh-joukkueessa viestimiehenä. Toimiessaan jatkosodan hyökkäysvaiheessa JR 3:ssa taistelulähettinä hän joutui yllättäen kaksi kertaa kohtaamaan vahvan vihollispartion. Syntyneissä kahakoissa Savolainen onnistui tuhoamaan osan vihollisista ja ottamaan useita vankeja, mistä ansioista hänet nimitettiin 12. lokakuuta 1941 Mannerheim-ristin ritariksi numero 24.

Vuodesta 1943 Savolainen palveli Päämajan maanlunastustoimistossa ja linnoitusosastossa sotilasvirkamiehenä kartoittajan tehtävässä. Hän hukkui virkamatkallaan 1. syyskuuta 1944 Luumäen Kivijärveen.

Tauno Savolaisen hautakivi. Lyhenne sot.v. tarkoittaa sotilasvirkamiestä.
Reserviläisten muodostamassa lippurivistössä Valkjärven pitäjän perinnelippu (keskellä) ja Jämsän Karjalaseuran lippu suorittivat kunnianosoituksen, kun seppele laskettiin sankaripatsaalle.

Teksti ja kuvat: Matti Hyvärinen