Kaupunginvaltuuston kokoussali täyttyi eri alojen asiantuntijoista ääriään myöten täyteen kun Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) järjesti tämän vuoden jalkautumisensa Jyväskylään 31.3.2014. MTS on parlamentaarinen eduskuntakaudeksi asetettava toimikunta, jonka tehtäviin kuuluu tehdä mielipidetutkimuksia maanpuolustuksen ja turvallisuuspolitiikan ajattelutavasta Suomessa. Toimikunnan puheenjohtajana tällä vaalikaudella toimii kansanedustaja Esko Kurvinen (kok). Hän korosti avaussanoissaan asevelvollisuusjärjestelmään perustuvan ja koko maan puolustamiseen tarvittavan järjestelmän tarpeellisuutta Suomessa jatkossakin.
Jyväskylän kaupungin tervehdyksen esittänyt kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen (sd) sivusi ajankohtaisia uutisaiheita Ukrainan tilanteesta ja totesi, että sotilaallinen uhka Euroopassa on todellisuutta. Suomen asemoituminen tähän kansainväliseen kuvaan edellyttää Mäkisen mielestä rauhanaikaista aktiivista toimintaa perusvalmiuksien ylläpitämiseksi yhteiskunnassa. – Yleisen turvallisuuspoliittisen tietämyksen lisääminen ja viestinnän turvaaminen poikkeusoloissa on perusasioita, joista on huolehdittava, totesi Mäkinen. Kaikkea tätä olikin sitten seminaarin ohjelmassa tarjolla.
Ilmavoimien Esikunnan esikuntapäällikkö prikaatikenraali Kari Salmi kertoi puolustushaaransa rakenteellisista muutoksista. Joukko-osastojen määrä laskee seitsemästä neljään ja henkilöstövahvuus laskee 2700 henkilöstä 2000 henkilöön vuoden 2014 aikana. Ilmapuolustuksen oleellisia vaikutuksia esikuntapäällikkö Salmi kuvasi seuraavasti:
”Ilmapuolustus ennalta ehkäisee ja ratkaisee tarvittaessa. Sen on oltava uskottavaa ja jotta se sitä olisi se edellyttää kansainvälisiin harjoituksiin osallistumista, valppautta ja reagointikykyä”. Tämä valmius Suomella onkin korkealla. Pystymme tällä hetkellä reagoimaan kalustollamme niin, että ilmatilan loukkaajat tunnistetaan jo varhaisessa vaiheessa. Ilmavoimilla on edessään tulevina vuosina hävittäjäkaluston uusinta siinä vaiheessa kun Hornet-hävittäjät tulevat tiensä päähän. Valmistelut on jo aloitettu. Asiaan vaikuttaa ilmavoimien tarpeet ja käytössä olevat rahalliset resurssit. Asia nousee esille viimeistään 2020-luvulla.
Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari kertasi SUPON päätehtävän: tuottaa analysoitua ja luotettavaa tietoa päättäjille. Torjua hankkeita, joilla voi olla vaarantavia vaikutuksia yhteiskuntajärjestykseemme. Pelttarin mukaan tällä hetkellä Suomi ei ole väkivaltaisten islamististen tai muiden terrorijärjestöjen ensisijainen kohdemaa. Kuitenkin sellaisten henkilöiden määrä, joilla on yhteyksiä eri terroristijärjestöihin, on viime aikoina lisääntynyt. Syyriaan on mennyt taistelemaan muutama kymmenen henkilöä Suomesta. Konflikteista palaavat henkilöt voivat muodostaa potentiaalisen turvallisuusuhkan jälkeen päin, kertoi Pelttari.
Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty esitteli lyhyesti turvallisuuskomitean roolia. Se pitää huolta siitä, että Suomi varautuu oikein. Kyberturvallisuus on noussut tärkeysjärjestyksessä kärkisijoille ja siinä valtiolla on paljon tekemistä. –Lainsäädännön osalta olemme valitettavasti myöhässä, totesi Arto Räty.
Puolustusvoimauudistuksesta kansliapäällikkö Räty toi esiin sen tosiseikan, että puolustusministeriön hallinnonala on ainut, joka on hoitanut rakenneuudistuksen niin, että organisaatio on uudessa asennossa vuoden 2015 alussa. Sen jälkeen määrärahatasoihin on saatava korotusta vuoden 2011 tasolle. Muussa tapauksessa joudutaan miettimään luopumista koko maan puolustamisesta. Räty korosti, että tämän kyvyn säilyttäminen on tärkeää sen takia, että sillä luodaan ennaltaehkäisevä vaikutus. – Me olemme tähänkin asti osanneet tehdä asioita yhdessä, sanoi Räty. Se on sellainen voimavara, jota löytyy toistaiseksi vain Suomesta. Sen lisäksi Suomi tarvitsee verkottumista pohjoismaiden kesken, Suomen ja Ruotsin kesken sekä yhteistyötä NATO:n kanssa. Verkottumisella on vaikutusta huoltovarmuuteemme. Nämäkään eivät riitä, vaan meidän on itse huolehdittava ”omasta pesästämme”. Tällä Räty tarkoitti oman maanpuolustusjärjestelmämme ylläpitoa, jossa on panostettava ”kovaan kärkeen”. Vaikka sodanajan joukkojen määrä pienenee, niin niiden suorituskyky modernin kaluston myötä kasvaa.
Puolustusvoimien tiedustelupäällikön puheenvuorosta ilmeni, että Venäjän toiminnan seuraaminen on keskeistä ja sen on oltava jatkuvaa. Toiminnassa on erotettava normaali ja epänormaali käyttäytyminen. On oltava pitkältä ajalta tietoa siitä miten aiemmin jossain tilanteessa on toimittu, jotta pystytään erottamaan siinä ilmenneet poikkeamat – epänormaalit seikat, jotka voivat olla kalustojen määrässä tai joukkojen operatiivisessa käytössä tapahtuneita vaihteluja.
Tapio Paappanen