Keski-Suomen Maanpuolustussäätiö järjesti 23.4.2026 esitelmätilaisuuden, jonka ajankohtaisena aiheena oli Nato ja Suomen puolustus. Hotelli Verson Kerkkä-saliin kokoontunut runsaslukukuinen yleisö sai kuulla erittäin mielenkiintoisen katsauksen Naton toimintaan ja Suomen asemaan puolustusliiton jäsenenä.
Avauspuheessaan maakuntajohtaja Pekka Hokkanen totesi, että säätiöllä on pitkä perinne näiden esitelmätilaisuuksien järjestämisessä. Säätiön keskeisiä tehtäviä ovat maanpuolustustahdon lujittaminen ja maakunnan reserviläistoiminnan tukeminen. ”Elämme hyvin poikkeuksellisia aikoja”, siteerasi hän viimevuotista avauspuhettaan.
Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija, eversti evp Petteri Kajanmaa totesi, että Suomen asema on muuttunut Nato-jäsenyyden myötä. Suomi on nyt Natolle tärkeän arktisen alueen ja Itämeren välissä. Pohjois-Atlantilla Grönlannista Norjan merelle johtavan linjan hallinta on ratkaiseva myös Itämeren alueen puolustukselle.
Kajanmaa muistutti, että USA ei enää kolmatta kertaa halua tulla pelastamaan Eurooppaa. Siksi USA loi Naton, jonka tavoitteena on luoda niin vahva pelote, että sotaa ei enää tule. Rauhan aikana näytetään voimaa ja valmiutta. Pelotetta on mahdollista luoda niin kauan, kunnes ydinsota alkaa.
Suomen kannalta keskeistä on säilyttää oma puolustuskyky riippumatta liittolaisuudesta. Suorituskykyjen kehittäminen on voitava kohdistaa sellaisiin kykyihin, joita tarvitsemme myös kansalliseen puolustukseemme. Ei ole perusteltua kehittää kykyjä, joita emme itse tarvitse.
Lainsäädäntö on iso haaste. Noin 1 500 säädöstä pitää muuttaa Nato-yhteensopivaksi.
Kajanmaa muistutti, että Naton suorituskyvyt ovat jäsenmaiden suorituskykyjä. Naton taistelevat yksiköt muodostetaan jäsenmaiden joukoista. Uusi joukkorakenne tuo mukanaan vaatimuksia jäsenmaille: Mitä joukkoja tilanteen vaatiessa perustetaan, minne ne keskitetään ja miten ne huolletaan. Esimerkiksi jäsenmaa A:n perustaman prikaatin siirto taisteluvalmiuteen jäsenmaa B:n alueelle on valtava logistinen haaste.
Natolla on kuitenkin nyt paras kysy 30 vuoteen aloittaa puolustussota Euroopassa.
Naton 10 000 työntekijää rauhan ajan esikunnissa ja organisaatioissa varautuvat koko ajan kohottamaan valmiutta tilanteen mukaisesti. Naton rakenteissa tulee työskentelemään noin sata suomalaista. Reserviläisten käyttö tulee lisääntymään.
Kajanmaa korosti, että Suomi on haluttu liittolainen ja uskottava Naton jäsenmaa. Me olemme Nato.
Ukrainan sota kirvoitti yleisön keskuudesta kysymyksiä mm. siitä, että varaudummeko me nyt edelliseen sotaan kuten entiset kenraalit, koska seuraavan sodan syttyessä Ukrainan sota on se edellinen sota.
Kajanmaa totesi, että sodankäynnin tapaa pitää tulevaisuudessa kyetä muuttamaan sodan aikana tilanteen mukaan ja kehittämään nopeasti muuttuvan sodankäynnin vaatimia uusia kykyjä, mutta sotaa ei voiteta drooneilla.
Tilaisuuden lopuksi Keski-Suomen Reserviläiskuoro suoritti ensiesiintymisensä Matias Lahden johdolla esittämällä kappaleet Oi kallis Suomenmaa ja Finlandia.
Teksti: Matti Hyvärinen
Kuvat: Juha Hyvärinen