Puolustusvoimain lippujuhlan päivän maakunnallinen ylentämis- ja palkitsemistilaisuus järjestettiin Jyväskylän Paviljongissa keskiviikkona 4.6.
Tilaisuuden aluksi Keski-Suomen aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Matti Anttila piti puheen, jossa hän käsitteli ajankohtaista turvallisuuspoliittista tilannetta. Anttilan mukaan ei kannata odottaa, että turvallisuustilanne Euroopassa ainakaan rauhoittuisi lähitulevaisuudessa, vaan on hyvä varautua pitkään epävakaaseen aikaan. Venäjän presidentti Putinilla ei ole varaa hävitä sotaa Ukrainassa, koska pelissä on koko Putinin valta-asema ja tulevaisuus. Historia nimittäin osoittaa, että Venäjällä hävinneen tsaarin kohtalo on aina ollut tyly, sanoo Anttila
Suomen sijainti Venäjän rajanaapurina huomioiden olemme tehneet oikein, kun olemme pitäneet puolustuskyvystämme huolta läpi vuosikymmenien. Nykyisessä turvallisuustilanteessa tämän pitkän linjan arvo huomataan, kun Suomella on hyvä pohja, jonka päälle kyvykkyyttämme voi edelleen kehittää.
Kaiken taustalla on yleinen asevelvollisuus ja sen tuottama laaja reservi, jonka siviiliosaamista voi myös hyödyntää Puolustusvoimissa. Sodan ajan sijoituksen omaavia reserviläisiä on noin 280000, joiden lisäksi sijoittamatonta reserviä on noin 600000. Sijoittamaton reservi on tärkeä voimavara, koska mahdollisessa kovassa tilanteessa pitää saada korvaavia taistelijoita kaatuneiden, haavoittuneiden ja muista syistä vahvuudesta poistuneiden tilalle. Anttilan mukaan sodan ajan joukoista noin 95 % on reserviläisiä ja vain 5 % kantahenkilökuntaan kuuluvia.
Anttila sanoo, että Puolustusvoimat elää ajan hermolla ja seuraa Ukrainassa käytävää sotaa. Sodankäynnin kuvasta tehdään perustellut johtopäätökset ja omia suunnitelmia päivitetään, jotta emme valmistautuisi niin sanotusti edelliseen sotaan. Ensisijainen tavoite on taata rauha tulevaisuudessa, ja siksi meidän on oltava vahvoja.
Mutta millainen on Venäjän muodostama uhka tällä hetkellä? Venäjän joukot ja kalusto on sidottu isolta osin Ukrainaan, eikä Venäjä ole vieläkään julistanut yleistä liikekannallepanoa. Presidentti Putin haluaa pitää isot väkijoukot Pietarissa ja Moskovassa tyytyväisinä, eikä siksi ole mobilisoinut näiden kaupunkien väestöä. Jotta Venäjä todella pystyisi haastamaan Natoa, tarvittaisiin aseisiin myös suurkaupunkien asevelvollisuusikäiset. Suomella ja Nato-liittolaisilla olisi hyvin aikaa valmistautua, jos havaittaisiin joukkojen siirto kohti Suomen rajaa.
Entä saisiko Suomi kovan paikan tullen apua Yhdysvalloilta? Everstiluutnantti Anttila uskoo, että apua tulisi, sillä Suomella USA:lla on hyvät kahdenväliset suhteet.
Viitasaarelainen Kalle Kautto ylennettiin kapteeniksi reservissä
Yksi Keski-Suomessa ylennetyistä on viitasaarelainen Kalle Kautto, joka on nyt reservin kapteeni. Lisäksi hänet palkittiin Reserviupseeriliiton kultaisella ansiomitalilla tunnustuksena hänen ansiokkaasta työstään järjestön eteen.
Aktiiviselle Kautolle on kerääntynyt koko joukko eri luottamustehtäviä: Hän on Keski-Suomen Reserviupseeripiirin piirihallituksen 2. varapuheenjohtaja, Viitasaaren Reserviupseerit ry:n puheenjohtaja, Viitasaaren Ampujat ry:n sihteeri sekä Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen. Lisäksi hänellä on siviilityö Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy:n toimitusjohtajana.
Varusmiespalveluksen hän suoritti Tikkakoskella saapumiserässä 2/2000, ja sen jälkeen kertausharjoitusvuorokausia on kertynyt 74. Vapaaehtoiseen reserviläistoimintaan hän lähti vuonna 2006, kun sai vinkin paikallisen reserviupseeriyhdistyksen olemassaolosta.
Kesäkuun 4. oli tänä vuonna Kautolle kolminkertainen juhlapäivä, sillä ylennyksen ja RUL:n kultaisen ansiomitalin saamisen lisäksi päivä oli hänen syntymäpäivänsä. Mittariin tuli 54 vuotta täyteen. Reservin ikärajan nosto sopii Kautolle hyvin ja hän on valmis pysymään isänmaan palveluksessa niin kauan kuin tarvitaan.
Teksti ja kuvat: Juha Hyvärinen