
Ääneseudun maanpuolustusjärjestöt järjestivät lauantaina 17.1. turvallisuus- ja varautumisaiheisen seminaarin, joka houkutteli Äänekosken kaupungintalolle yli 100 kiinnostunutta kuulijaa. Puhujiksi oli saatu korkeatasoinen asiantuntijakolmikko: Ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Vesa Mäntylä, yliopistonlehtori Panu Moilanen sekä pelastusjohtaja Ville Mensala.
Eversti Mäntylä aloitti oman puheenvuoronsa sanomalla, että itärajamme takana ei tällä hetkellä ole sellaista sotilaallista voimaa, joka enteilisi hyökkäystä Suomeen. Puolustusvoimat seuraa Ukrainassa käytävää sotaa mm. siksi, että saadaan tietoa Venäjän toimintatavasta ja voidaan kehittää omaa valmiutta.
Mäntylä nosti esiin myös reservin merkityksen, minkä hän puki lauseeksi ”reservissä on voimamme”. Tällä hän tarkoittaa sitä, että puolustusratkaisumme perustuu koulutettuun ja motivoituneeseen reserviin, jonka määrä suhteessa väkilukuun on iso. Siviilissä ja varusmiespalveluksessa hankittua osaamista on myös mahdollista yhdistää toisiinsa.
Turvallisuus kannattaa ymmärtää laaja-alaisesti
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan lehtori Panu Moilanen käsitteli omassa puheenvuorossaan turvallisuutta laaja-alaisesti. Monelle tulee ehkä ensimmäiseksi mieleen sotilaallinen turvallisuus, mutta sen lisäksi voidaan ottaa esille poliittinen-, taloudellinen-, yhteiskunnallinen-, ympäristö- ja teknologinen turvallisuus. Kaikissa näissä voidaan nähdä riskejä. Esimerkiksi vastakkainasettelu eri yhteiskuntaluokkien tai toisaalta poliittisten puolueiden välillä on huono asia, jos se voimistuu liikaa. Akateemisen yhteisön edustajana Moilanen on huolissaan myös siitä, että tiedettä ei aina oteta päätöksenteossa huomioon ja tutkijoita saatetaan jopa halveksua.
Teknologian saralla taas ollaan aivan uuden aikakauden kynnyksellä, kun kvanttilaskennan läpimurto on edessä todennäköisesti jo ihan lähitulevaisuudessa, ja tekoälyn kehitys etenee myös vauhdikkaasti. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että tietoturva on mietittävä uusiksi, kun kvanttitietokoneet mahdollistavat nykyisten salausmenetelmien murtamisen.
Moilanen päätti puheenvuoronsa kuitenkin rohkaisevasti toteamalla, että ei kannata huolehtia asioista, joille ei itse mitään voi, vaan jokainen tehköön parhaansa asioissa, joihin voi vaikuttaa.
Pelastustoimi tuottaa turvallisuutta lähipalveluna
Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Ville Mensala toi esiin sen, että yksi suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista on kansalaisten korkealla tasolla oleva luottamus viranomaisiin. Viranomaiskentällä kuitenkin tiedostetaan, että tämä luottamus on ansaittava joka päivä uudestaan. Pelastustoimen tuottama turvallisuus on lähipalvelua, joka on näkyvää myös normaalioloissa.
Mensala sanoi, että mitä vähemmän onnettomuuksia tapahtuu, sitä parempi. Siksi pelastuslaitos tekee myös ennaltaehkäisevää työtä, eli tarkastuksia, valvontaa ja valistusta. Tämä Äänekosken seminaari onkin hyvä esimerkki kansalaisille tarjottavasta valistuksesta.
Viime vuosina kysymyksiä herättänyt aihe on väestönsuojelu: missä on minun väestönsuojapaikkani? Kuinka taloyhtiöiden väestönsuojia voi käyttää suojapaikkoina, kun ne tällä hetkellä ovat varastotiloja? Mensala vastasi, että jos turvallisuustilanne heikkenee tarpeeksi paljon, antaa pelastusviranomainen käskyn kiinteistöjen omistajille valmistella väestönsuojat käyttökuntoon, jolloin aikaa tähän on 72 tuntia. Menettely mahdollistaa sen, että rauhan aikana esimerkiksi asuinkerrostalojen väestönsuojat voivat toimia varastoina.
Voimapolitiikka ja etupiiriajattelu huolenaiheina
Seminaarin viimeisessä osiossa puhujat kokoontuivat yhteen paneelikeskusteluun, jota veti eversti evp Petteri Seppälä. Panelistit totesivat yhteenvetona, että vuosikymmeniä voimassa ollut sääntöpohjainen maailmanjärjestys on parhaillaan murenemassa, ehkä jopa jo hajonnut, kun voimapolitiikka, suurvaltapolitiikka ja etupiiriajattelu ovat tehneet paluun. Teknologian kehitys tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että uhkia. Euroopan maat yhdessäkään eivät ole mikään suurvalta, ja olemme liiaksi riippuvaisia yhdysvaltalaisesta teknologiasta. Lisäksi ikäluokkien pienentyessä Suomen nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä saattaa vaatia uudistamista.
Teksti ja kuva: Juha Hyvärinen
