Siniristilippu liehui juhlavasti navakassa syystuulessa lauantaina 4.10. Jämsän Vitikkalan koulun lipputangossa, kun Jämsän seudun reserviläiset ja reserviupseerit olivat kokoontuneet viettämään yhteisiä juhliaan. Reserviupseeriyhdistys täytti 80 vuotta ja reserviläisyhdistys 70 vuotta.
Toiminta alkoi heti sodan jälkeen
Jämsän Seudun Reserviupseerit ry, entiseltä nimeltään Jämsän Seudun Reserviupseerikerho, perustettiin Jämsänkosken Ilveslinnassa vuonna 1945. Tuolloin joukko sodan käyneitä reservin upseereita kokoontui paikalle ja päätti yksimielisesti perustaa oman kerhon. Yksimielisyydestä kertoo se, että ensimmäisen vuoden toimintakertomuksen mukaan kerhoon liittyivät kaikki paikkakunnan reservin upseerit. Toiminta-ajatuksena oli järjestää jäsenistölle monipuolista urheilutoimintaa sekä retkiä. Lisäksi kerho avusti sodan jälkeisinä vuosina omilla ja keräyksistä saaduilla varoilla kaatuneiden upseerien perheitä.
Merkittävänä voimahahmona kerhon alkutaipaleella toimi Aarne Niemi, joka oli pääosin Jämsän miehistä kootun talvi- ja jatkosodan aikaisen Niemen Patteriston komentaja. Reiluna pidettyyn Niemeen luotettiin niin sodan aikana kuin sen jälkeenkin, niinpä hän oli pitkään reserviupseerikerhon puheenjohtaja.
Kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1955, perustettiin Jämsän Seudun Reserviläiset ry, silloiselta nimeltään Jämsän Seudun Reservinaliupseerit. Reserviupseerien toimintakertomus samalta vuodelta mainitsee, että reserviupseereilla ja -aliupseereilla oli lokakuussa yhteinen kerhoilta Jämsän Yhteiskoulun ruokasalissa. Siitä lähtien yhdistykset ovat tehneet yhteistyötä niin henkisen kuin fyysisen maanpuolustuskunnon hyväksi. Viimeisimpänä yhteisenä ponnistuksena on tämä juhla.
Suomi on lännen etuvartioasema
Juhlapuhujaksi paikalle oli saatu Jämsänkoskella syntynyt europarlamentaarikko Mika Aaltola. Puheessaan hän pohdiskeli tämän hetken turvallisuuspoliittista tilannetta ja Suomen asemaa. Aaltolan mukaan ”vanha vainolainen” on sotajalalla eikä ole ainakaan lähitulevaisuudessa luopumassa laajentumispyrkimyksistään. Siksi Suomen on pidettävä huolta puolustuskyvystään. Suomi pitää ensisijaisesti huolta itsestään, mutta tuottaa samalla turvallisuutta koko läntiselle liittokunnalle. Samaa tekee Ukraina puolustautuessaan Venäjän hyökkäystä vastaan, joten siksi meidän on annettava kaikki mahdollinen tuki Ukrainalle.
Aaltolan mukaan kansalaisille on puhuttava totuudenmukaisesti, asioita kaunistelematta. Jos esimerkiksi turvallisuuteen liittyviä asioita kaunistellaan, voi todellisuus myöhemmin iskeä karulla tavalla vasten kasvoja ja kansa tulla yllätetyksi.
Puolustusvoimat tarvitsee vahvan reservin
Keski-Suomen aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Matti Anttila totesi tervehdyspuheessaan, että Suomen puolustusratkaisu nojaa laajaan ja koulutettuun reserviin. Yleistä asevelvollisuutta hän kutsui maanpuolustuksemme ”supervoimaksi”. Sukupolvien ketjussa jokainen täyttää vuorollaan velvollisuutensa isänmaan hyväksi. Nykyaikana tämä tulee näkyväksi erityisesti silloin, kun perheessä nuori vannoo sotilasvalan. Tällöin muistetaan se, että suvussa on ollut jäseniä, jotka ovat aseellisesti joutuneet maataan puolustamaan, eivätkä kaikki ole palanneet elävänä takaisin. Vahvan reserviläisarmeijan – yhdessä liittolaismaiden tarjoaman voiman kanssa – on tarkoitus luoda ennaltaehkäisevä pelote, ettei kukaan lähde hyökkäämään meitä vastaan eikä kansakunta enää joutuisi sotaan.
– Armeijassa käsketään, mutta korkeaa maanpuolustustahtoa ei voi käskeä, totesi Anttila.
Maastopuku on reserviläisen juhlapuku
Syksyisenä lauantai-iltapäivänä parveili Vitikkalan koulun ruokasalissa maastopukuihin sonnustautuneita reserviläisiä. Puheessaan Jämsän Seudun Reserviupseerien puheenjohtaja Juha Nokelainen tarttui tähän ja kysyi, miksi maastopuku on juhlapukumme. Nokelaisen mukaan maastopukuun pukeutumalla reserviläiset osoittavat, että heihin voi luottaa. Maastopuvun kantaja palvelee sekä omaa kotiseutuaan että maataan. Sinivalkoinen lippumerkki hihassa on merkki maanpuolustustahdosta. Olemme ylpeästi reserviläisiä.
Teksti: Juha Hyvärinen